Jämälankatöitä

Viime päivinä on tullut tuijoteltua jämälankalaatikkoa ja tehtyä yhtä sun toista pientä, eikä kovin aikaa vievää. Mitään isoa ja massiivista ei oikein uskalla aloittaa, kun ei tiedä montako päivää vielä on aikaa isoihin töihin keskittyä ja milloin tulee lähtö synnärille...

Tässä siis töitä viime viikolta:

Villapöpät Pirtin Kehräämön hahtuvasta. Myrtti ei varsinaisesti tarvitsisi näitä, kun siskojen vanhat on täysin käyttökelpoisia, mutta sorruin. Onhan tuo värikin aika ihana..

 Omalle äitille tein pipon Novitan Isoveljestä, joka piti tehdä jo joululomalla. Silloin vaan elämä oli sellaista oksentamista, ettei puikot pysyneet käsissä. Äitillä on nimipäivä elokuun alussa, joten tämä sujahtaa pakettiin. Hys-hys vaan kaikille, jotka äitin tuntee... ja jos äiti käyt tätä ennen nimipäivää lukemassa, niin unohda kaikki, mitä yllä luki!

 Norjalaismyssylle ei varsinaisesti ole mietitty omistajaa valmiiksi, kuhan neuloin jotain. Lankana käytin Dropsin 100% Merinoa. Nopea pieni työ!

 Lopuksi vielä pienet siniset tumput Novitan Nallesta, jotka rehellisyyden nimissä vain päättelin.. valmiina ovat olleet jo melkoisen tovin!

Mökkeilyä

Oltiin torstaista lauantaihin mökillä, ja pieni paniikki meinasi nostaa päätään jo torstai-iltana, kun tajusin että sain molemmat mukanani olleet käsityöt (päättelyä vaille) valmiiksi! Onneksi hoksasin, että ylijäämälangasta saan toki jotain pientä vielä väsättyä.

 

 Ja vielä suuremmaksi onneksi muistin, että mulla oli myös kirjoja mukana!

Olen ahminut kaikki Ahernin aiemmat kirjat ja pitänyt jokaisesta kovasti. Tyttö peilissä sisältää kaksi lyhyehköä novellia, joista ensimmäin, kirjan nimikkonovelli oli niin ahdistava ja mielestäni epäahernilainen, että siitä jäi kurja mieli. Toinen novelli onneksi onnistui pelastamaan tilanteen!

Meyerin Uusikuu taas on ollut mulla kesken ihan liian monta kuukautta! Nyt, käsityöttömänä luin sitä eteenpäin reilut sata sivua ja olen taas koukussa, eiköhän tämä ole luettu viikon sisään!

Perjantaina Äitivaimo pyörähti rinsessoineen mökillä ja toi hartaasti toivomani parsinneulan mukanaan. Mökkireissun saldo on siis:

Keltainen bolero isommalle neidille häihin kahen viikon päästä (Epätoivo meinasi iskeä, kun kaupasta ei löytynyt oikean väristä "prinsessatakkia", neidin lempiväri on keltainen. Mitäpä sitä äiti ei tyttärensä tyytyväisyyden eteen tekisi?) Lanka on Sandnesin Mandarin Petit, miellyttävän pehmeä puuvillalanka. Lankaa meni oletettua vähemmän, vain vajaat kolme kerää eli alle 150g. Ohjeen löysin Suuri Käsityö -lehdestä 4/2011.

Valkealan lapasten ohje, on peräisin jostan SK-lehdestä, mutta en enää yhtään muista että mistä. Ohjekin on jossain muuttolaatikon pohjalla odottamassa sitä että päästäisiin muuttamaan. Lanka on kai Novitan Nallea? Lapaset olivat vuoden toista peukaloa vaille valmiina.. olisiko nyt aika muuttaa pois täältä Valkealasta, kun lapasetkin ovat valmiit? (Ps. Kiva rivarin päätykolmio myynnissä!)

Lapasista jäi sinistä lankaa yli ja neuloin vielä joutessani pienet sukat Marttojen vauvansukan ohjeella. Ainakin suunnilleen, ohjetta piti kaivella omasta päästä, kun kännykän tarjoama nettiyhteys ei avannut Novitan sivuja.

Mökkeily ei mennyt ihan täysin käsitöitä tehdessä ja kirjoja lukiessa, vähän jäi aikaa myös varpaankynsien lakkailulle, jonka (monen yllätykseksi) pystyn edelleen, kasvavasta masusta huolimatta, hoitamaan ihan itse!

Lisää pieniä juttuja

Nyt kun vauhtiin on päästy, niin viime vuoden KYHejä alkaa valmistua ihan liukuhihnalta. Tässä villapöksyt nukelle. Vaaleansininen lanka loppui kesken joskus viime kesänä, ja kun nyt Prismasta sattui löytymään suunnilleen samaa vaaleansinistä Nallea, niin nämä vihdoin sain valmiiksi. Vähän on lahkeet pitkät, mutta nuo lahkeensuut saa kätevästi kääräistyä kaksikerroin. Ohje on omasta päästä ja lanka eri ikäisiä ja värisiä Nallen jämiä. Nyöri on jostain Stepin jämistä.

Bonuksena juhannussukkalangasta, eli Vikingin Sportsraggista tehdyt junasukat. Mulla on ehkä pikkuisen löysempi käsiala, kuin ÄitiVaimolla, joka nää langat mulle diilasi. Ei nimittäin yksi kerä riittänyt.. hups!

Jotain pientä

Kanoko pantsit, eli alla olevat villahousut, tuli aloitettua pari kuukautta sitten Myrtille. Näistä varmaan joku taas saisi hyvät sukupuolispekulaatiot aikaiseksi.. siinähän spekuloitte! Lankana on käytetty kevään sny-kierroksen aikana saatua Teeteen Pallasta. Musta tuntuu että mallin kuvio saattaisi näyttää paremmalta yksivärisessä langassa... tosin, voi olla että meidän kamera ei vaan suostunut kuviota näistä pöksyistä nappaamaan.

Lapaset on viime vuoden KYHejä! En tajua miten ja miksi nämä olivat jääneet kesken! Vasen lapanen oli kärkikavennusta ja peukaloa vaille valmis ja oikeaa lapasta ei edes ollut aloitettu. Nämä on neulottu harmaista ja kirjavista (Kukkaketo?) Nallen jämistä ja ovat kokoa n. 3-vuotiaalle. Meidän isompi neiti olisi halunnut nämä nyt heti käyttöön, mutta julma äiti käski odottaa syksyyn...

Ensimmäinen Revontuleni

Revontuli-huivin aloitin jo yli kaks vuotta sitten. Langat sain valmistujaislahjaksi opiskelukavereiltani, ohjeena tehdä jotin myös itselle. Huivi jäi kesken 2010 talviolympialaisten aikaan. Jos tarkkaa päivämäärää halutaan kaivaa, niin 26.2. Suomi- USA (lätkä)pelin aikana. (En siis todellakaan muistanut päivämäärää ulkoa, mutta muistin missä olosuhteissa huivin kanssa olen kironnut... vieraskirjan selaamisella löytyi helposti sitten päivämääräkin.)

Huivi jäi kesken, koska siihen tuli ylitsepääsemätön virhe, jota en kuitenkaan onnistunut paikantamaan. Viimeisen vuoden aikana olen ihmetellyt, puuttuuko multa ymmärrystä tavallista enemmän, kun monessa neuleblogissa hehkutetaan Revontuli-huivin helppoutta, ja itse en vaan saa aikaiseksi tehdä huivia loppuun...

Näin, yli kahden vuoden jälkeen rohkaistuin uudestaan kaivamaan tämän työn esille (halusin jo Knit pron vaijerini pois tästä työstä), enkä 20 minuutin etsimisellä löytänyt mitään, mikä viittaisi virheeseen! Huivi valmistuikin lopulta parissa päivässä. 

Lankana käytin Novitan Nallea. Oikea väri loppui harmittavasti 5. viimeisellä kerroksella, jotan kaivoin jämälankalaatikosta mustaa Nallea kaveriksi. Tykkään kyllä näistä väristä! Ja tästä huivista! (Miksei tätä voinut tehdä loppuun aiemmin?)

Kotitiikerit ja pitsisukat

Keskeneräiset työt valmiiksi -projekti etenee huikeampaa tahtia, kuin osasin edes kuvitella! Tällä viikolla valmiiksi on saatettu jo kahdet sukat, jotka molemmat on olleet keskeneräisenä marraskuusta asti. Hups!

Kotitiikerit tein Ilun ohjeella. Marraskuussa mulla oli vielä Neulekirja kirjastosta lainassa, mutta sain joululahjaksi ihan oman! Vasemman jalan sukka oli marraskuussa jäänyt kärkikavennusta vaille valmiiksi ja oikean sukan tein kokonaan nyt. Nämä taisi jäädä kesken raskauspahoinvoinnin takia? Oli tärkeämpää yrittää jaksaa tehdä edes joululahjat loppuun ennen joulua. Lankana Novitan Tico-tico.

 Pitsisukkien ohje on Novitan sukkalehdestä. Mulla meni paljon aikaa (ja hermoja) löytää sopivan kokoiset puikot. En muista olisko ohjeessa puikkojen koko 3 vai 3,5, mutta mulle sopivat puikot oli kokoa 2.  Nämä sukat on aloitettu kärjestä, ja ensimmäinen sukka on jäänyt paria senttiä vaille valmiiksi. Toisen sukan tein valmiiksi tiistain ja keskiviikon aikana. En kuolemaksenikaan muista kenelle näitä aloin marraskuussa tehdä, mutta ainakin hänen jalkateränsä on pidempi, kuin omani! Siksi nämä eivät päässeet kuvauksen ajaksi jalkaani. Luulen, että nämä jäivät myös kesken raskauspahoinvoinnin takia? Lankana käytin Novitan Nallea. Väriä kutsun joulun punaiseksi.

Nemoa etsimässä

Nyt on Myrtin kalapeitto valmis!  Onhan tämä ollut melkein valmiina jo jonkun aikaa, mutta tuo turkoosi Wool loppui ikävästi kesken tilkkujen yhdistämisvaiheessa. Kun sitä sain lisää, iski vaan laiskuus. Äsken laiskuus tuli selätettyä ja peitto on vihdoin valmis.

Koko peittoprojekti lähti liikkeelle vihreästä Nalle Aloeverasta ("Ihanan väristä lankaa! Tästä teen jotain pientä ja ihanaa vauvalle!"). Kun vihreitä kalatilkkuja oli kasassa 10, pitikin alkaa miettimään tuleeko peitosta tytön vai pojan peitto. Vai ehkä kummalle tahansa sopiva. Kaupasta mukaan eksyi vaaleanpunainen ja harmaa Nalle-kerä. Kun tilkkuja oli yhteensä 30, totesin, että 10 tilkkua puuttuu vielä, eikä kivan värisä Nalle-lankoja enää ole. Sitten keksin turkoosin Woolin.
Tyytyväinen olen näihin väreihin!

Peiton ohje on siis tästä Neulekirjasta:

Musta noitten kalatilkkujen ohjeessa oli virhe, jonka omissa kaloissa korjasin. Voi tosin olla, ettei siellä oikeesti mitään virhettä ollut, en vaan tajunnut ohjetta.

Liian söpöä?

Meinasin eilen saada valmiiksi kalatilkkupeiton, mutta lanka loppui ikävästi kesken. Tänään aamulla kahdeksan jälkeen kävin Anttilan ovella toteamassa, että pulju aukeaa vasta yhdeksältä, joten lisälangan osto siirtyi iltapäivälle. Iltapäivällä unohdin langan kokonaan, ja nyt korpeaa. Meiltä ei viitsi kaupunkiin lähteä ajamaan vain yhden lankakerän takia. Kalapeitto joutuu siis odottamaan vielä jonkun tovin valmistumistaan..

 

 Mutta siis, itse otsikon aiheeseen! Toukokuun sny-paketista paljastui muunmuassa ihanan pehmeää Austermannin Wollnessia ja söpöt nallenapit. Kauaa ei tarvinnut miettiä mihin tätä ihanuus-yhdistelmää voisi käyttää. Ravelrysta löysin Baby Sophisticate -ohjeen, jonka kaulukseen ihastuin erityisesti. Onkohan villatakki liian söpö, kauluksineen, väreineen ja nallenappeineen? Voiko joku olla liian söpö? Ei kai? Ainakaan jos on jostain vauva-asiasta kyse..? Tämä söpöys lähtee ystävän vauvalle, kunhan neiti tajuaa poistua yksiöstään.

 

Samasta langasta oli tarkoitus tehdä pian syntyvälle pikkuneidille myös pipo, mutta omastapäästä-ohje tuottikin turhan suuren pipon. Sopii meidän vuosikkaalle (pienipäiselle) neidille, joten taitaa olla hiukan liian iso vastasyntyneelle... Pitänee koitaa uusiksi pienemmällä silmukkamäärällä. Lankaa kyllä on vielä vaikka useampaankin pikkupipoon!

 Lopuksi vielä (niin ikään toukokuun sny-paketista löytyneestä) Regian silk color -langasta tehdyt junasukat. Näitä väänsin eräänä yönä, kun olo oli liian tukala nukkumiseen. Nätit tuli, mutta olisin silti nukkunut mieluummin!

Megapostaus

Nou wöris, ahkerasta ompelusta (neljästä paidasta pitäisi napata kuvat ja laittaa tänne, mutta ne on niin ahkerassa käytössä jo, että on koko ajan soossissa tai pesussa..) huolimattaa olen ehtinyt temmeltää myös lankojen ja puikkojen kanssa!Siitä kohta lisää, mutta ennen sitä on pakko laittaa pari kuvaa aamulta, kun leivottiin isomman neidin kanssa niistä eilen Hannalta saaduista kuiva-aineista ihanan suussa sulavia ja ah, niin suklaisia, suklaa cookieseja. NAM! Neiti oli ihan innoissaan, kun kerrankin äiti antoi sekoittaa tarveaineita pitkän tovin (yleensä jomman kumman hermot pettää, kun pitää lisäillä sitä viidettäkymmenettä desiä jauhoa tai suolaa tai kaurahiutaleita tai...) Itsekin nautin neidin kanssa leipomisesta, kun ei tarvinnut lisätä taikinaan muuta kuin margariini (okei, myönnän, käytin voita!) ja kananmuna. Myös cookiesejen pellille asettelussa meillä oli tarkat työnkuvat molemmilla. Minä pyöritin taikinasta palloja ja neiti taputteli ne "lituskalätysköiksi" pellille.

 Ja sitten istuttiin uunin edessä, nenät lasissa ja odotettiin milloin 12 minuuttia on kulunut ja munakello (tai meidän kotona kanakello) kilahtaa. Nam. Nam! Ja vielä kerran NAM!! Ennen pikkuneidin aamupäikkäreitten loppua ehdittiin vielä nauttia isomman neidin kanssa rauhassa herkut maitolasillisten kera (pikkuneiti sai herättyään rinkeliä). Oli niin namia, että näitä tehdään toistekin. Purnukan sisällytluettelo on varmassa tallessa mun reseptivihkon välissä!

Leivontahetken ja pikkuneidin aamupäikkäreitten jälkeen me siirryttiin tyttöjen kanssa takapihalle nauttimaan ihanasta auringosta. Tytöt lapioivat hiekkaa ämpäreihin ja kuljettivat ämpäreitä ympäri pihaa ja pikkuneiti söi taas ehkä puolet hiekkalaatikon sisällöstä. Minä istahdin käsityön ja käsityövihkoni kanssa terassille ja aloin kirjoittaa auki ihka ensimmäistä ihan oikeasti vähän erilaista omasta-päästä sukkaohjettani. Ehkä loppuviikosta voin jo ylpäenä esitellä aikaansaannokseni!

Toukokuussa olen yrittänyt tehdä keskeneräisiä töitä loppuun. Puikkoja on ympäriinsä eri töissä kiinni, ja totesin, että mikäli päästään kesän aikana muuttamaan, on lankoja helpompi muuttaa, kuin kesken eräisiä käsitöitä, joista puikot kuitenkin lähtevät karkuun! Nämä harmaat miesten sukat on aloitettu varmaan kaksi vuotta sitten! Toisesta sukasta puuttui jalkaterä, eikä näitä siis kovin kauaa tehnyt loppuun. Olisi voinut tehdä aikaisemminkin..? Lankana on Novitan Seiskaveikkaa.

Pieni haalari ja takki taas ei kauaa ole ollut keskeneräisenä, langat taisin ostaa  maaliskuun lopussa tai huhtikuua alussa. Nämä on ehkä Myrtille, ehkä jollekin lähipiiriin loppu vuodesta syntyvälle pienelle (eilen kuulin taas ilahduttavia raskausuutisia, oikein kaksin kappalein!) Näitä pieniä vaatteita on ihana tehdä. Aikaa ei kulu paljon, eikä lankaakaan! Nämä on Novitan Nallesta.

Nämä saapassukat neuloin jo viime vuoden tammikuussa, mutta myöhemmin alkoi häiritsemään kun toinen sukka oli isompi kuin toinen. Vasta nyt jaksoin pereshtyä asiaan, ja löysin syyn suuruuteen. Toisen sukan jalkaterä meni kokonaan uusiksi kantapohjaa myöten. Päälimmäinen sukka on siis se uudestaan neulottu. JÄlki on vähän nypyistä, kun lanka oli ehtinyt jo seprentinöitymään, mutta eiköhän tuo käytössä kulu samannäköiseksi, kuin alempi sukkakin. Näistä sukista tyli hyvä mieli. Muistinvirkistykseksi vielä mainittakoon, että kyseessä oli Novitan Nalle -lanka.

Henkselihousut saivat vihdoin asiaankuuluvat napit. Ihan tavallisia puisia nappeja menin ostamaan, mutta miten kukaan olisi voinut kieltäytyä näin söpöisistä sydännapeista? Kysynpä vaan!

Loppuun vielä kuva lahjasta, jonka sai viime viikolla appivanhemmiltani iän karttumisen kunniaksi. Ihanan pehmeää Abuelita Baby Merino Lace -lankaa. Hiukan syyhyttäisi jo päästä tästä jotain tekemään, mutta mitä? Ideoita? Ja ehkä sitten vasta muuton jälkeen..?

Lankoja, huiveja ja sukkia

Kerrottavaa ja kuvattavaa näyttää taas kertyneen vaikka kuinka ja paljon! Ekana esittelen ihania lankoja, jotka rakas ystäväni ÄitiVaimo ystävällisesti diilasi minulle Helsingin Lankamaailmasta. Alunperin yritin kovasti netissä valita mitä ihanuuksia sieltä itselleni toivoisin, mutta tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Eihän netissä kuvien katselu ja tekstien lukeminen vaan ole sama, kuin paikan päällä lankojen hypistely! Päädyin luottamaan ÄitiVaimon erehtymättömään vaistoon ja siihen, että hän tuntee (lanka)mieltymykseni, ja annoin ostoksille vain hintakaton.

Heittäytyminen kannatti ja katsokaa, mitä ihanuuksia sain! Ruskea sävyistä Zitron Opus 1 -lankaa,  joka on sataprosenttista merinovillaa ja langan erikoisuus on aloe vera ja jojoba -käsittely. Ehkä maailmankaikkeuden pehmeintä lankaa!! Jotain ihanaa ja pehmeää tästä valmistuu Myrtille. Ensin vain pitää keksiä, että mitä. Sain myös kolme kerää Vikingin Milk & Honeya. Langassa on 70% puuvillaa ja 30% maitokuitua.

Kahdesta Milk & Honey -kerästä valmistui Modan (1/2010) ohjeella henkselihousut ja kolmannesta kerästä norjalaismyssy.  Kolmatta kerää on vielä jäljellä tuossa yläkuvassa näkyvä määrä. Taidan tehdä siitä pienet töppöset! Nämä odottaa pikku-Myrttiä. Henkselihousuista tuli melko isot, joten voi olla, että ne eivät pääse käyttöön vielä loppukesästä.

Kevään SNYltäni sain maaliskuun paketissa kerän Steinbach Wolle Aktiv Pronto -lankaa ja siitä tekeytyi muutamassa illassa kiva kolmiohuivi. Ohje on omasta päästä. Ensin pelotti tuleeko raitalangasta järkevän näköistä kolmiohuivia, mutta ainakin itse tykkään lopputuloksesta! Tämä huivi jää minulle ihan omaan käyttöön, kuten SNY toivoi.

Huhtikuun SNY-paketista taas löytyi punasävyistä SKY-lankaa. En ollut koskaan ennen neulonut röyhelöhuivia, ja hermohan tämän kanssa meni. Yritin epätoivoisesti katsoa Ally McBealia digiboksilta samalla kun neuloin, mutta eipä siitä katsomisesta lopulta tullut mitään. Ohjelma piti vaihtaa Huippikseen, koska se ei vaadi yhtä intensiivistä seuraamista. Lopulta kiukuttelin Huippiksen tytöille, kun lanka ei vaan suostunut toimimaan niin kuin MINÄ halusin ja silmukat tippuilivat koko ajan puikoilta. Iltaan mennessä huivi oli valmis! Aikaa ei mennyt yhteensä varmaan kolmeakaan tuntia, mutta en usko että tätä koettelemusta haluan ihan lähiaikoina uusia! Kiitos kuitenkin kokemuksesta SNYlle!

  

Alkukuusta olin vielä ihan pääsiäistunnelmissa ja kaivoin lankalaatikosta keltaista Nallea. En erityisen paljon pidä keltaisesta väristä vaatteissa, mutta jokin aika sitten Lindexin vauvanvaaterekistä lähti mukaan ihanaakin ihanampi leijona-body, joka tietenkin vaati kaverikseen keltaiset junasukat. En muista, että olisin neulonut meidän neideille näin paljon pieniä ihania asioita ennen heidän syntymäänsä. Kolmas kerta on näköjään se, mikä räjäyttää potin! Nämäkin on jemmassa Myrtille.

Viimeisenä vielä seiskaveikasta neulotut villasukat. Nämä on n. 1-vuotiaan kokoa ja olleet jo jonkin aikaa menossa kaverin lapselle lahjaksi. Josko huomenna jo muistaisin..

P.S. Näitäkin kuvia katsoessa on pakko todeta, että uusi kamera olisi melko jees...

Naapurin poikien sukat

Meillä oli alkuvuodesta pienoinen ongelma. Kävelemään oppinut vuosikas ei enää viihtynyt ulkona pelkästään rattaiden tai pulkan kyydissä, vaan oli pakko päästä kävelemään myös pihalla. Käveleminen ei siis tässä ollut se varsinainen ongelma, vaan pieni jalan koko ja meidän kaupungin pienten kengänkokojen olematon/vähäinen tarjonta.

Ratkaisu tuli yllättäen naapurista. Mies oli jutellut ohimennen naapurin poikien iskän kanssa, joka kävi hakemassa kotoaan juuri sopivan kokoiset pienet talvikengät. Näillä pienillä kengillä meidän rinsessa sai lopputalven köpötellä pitkin lumista ja jäistä pihaa.

Nyt kun talvikelit ovat ohi, ja ainut järkevä lasten ulkoilujalkine litsläts-keleihin on kumpparit, oli aika palauttaa lainakengät. Kiitokseksi lainasta tein kenkien edellisille käyttäjille, 5- ja 7-vuotiaille pojille villasukat.

En tiennyt, minkä kokoiset jalat pojilla on, joten jouduin luottamaan netistä löytyviin ikä-koko -taulukoihin. Isommat sukat ovat kokoa 30 ja pienemmät 26. Toivottavasti en mennyt pahasti metsään! Lankana käytin Novitan Nallea, ehkä Marjametsää? En muista, ja vyötekin on jo roskissa.

Lapsen kauluri

Eilisen muskarin päätteksi tajusin että meidän taloudesta löytyy lapsille vain yksi kauluri, vaikka lapsia on kaksi. Kotona ehdin hätinä ottaa itseltäni kengät ja takin pois, ennen kuin syöksyin jämälankalatikolle. Jossain on pakko olla vielä sopivan kokoinen kerä värikästä Novitan Nallea!

Lanka löytyi ja illalla Housen ja Viidakon tähtösten seurassa syntyi Omastapäästä-kauluri. Tein sen vakoilemalla vanhasta kaulurista silmukkamäärät. Vanhan kaulurin tein (omasta päästä) noin kaksi vuotta sitten meidän isommalle neidille ja kauluri on kuvioissa edelleen! Uskallan siis luottaa siihen, että tämäkin kauluri on käytössä vielä parin vuoden päästä!

Lankana on Novita Nalle Marjaretki. Olisin halunnut kaulurille vielä muutaman kerroksen lisää pituutta, mutta lanka loppui kesken...

Lisää sukkia

Lauantaina alkoi meidän perheen hiihtoloma. Sen kunniaksi päätin että keskeneräisten töitten  laatikkoon on pakko saada joku tolkku! Kaivoin laatikosta neljät keskeneräiset sukat, jotka ajattelin saavani pienelä vaivalla valmiiksi. Ja valmista tuli!

Novitan sukkalehdestä, löytyi näitten palmikkosukkien ohje. Ensimmäinen sukka oli jäänyt kesken, joten tein sen loppuun ja samalla puikotin sille toisen sukan kaveriksi. Nää on nyt miesten kokoa, mutta en oikein vielä tiedä näille osoitetta. Lankana käytin Novitan siskaveikkaa. Mustaa lankaa on vaikea kuvata, jos meinaa saada kuvionkin näkymään...

Mustien sukkien takana näkyy pienemmät ja kirjavammat sukat. Ne on kokoa 30, ja vielä (onneksi!) vähän liian isot meidän kohta 3vuotiaalle neidolle, jonka jalka kasvaa niin hurjaa vauhtia, että pitäisi melkein ostaa kolmannet talvikengät tälle talvelle!! Malli on omasta päästä, mutta inspiroiduin Myrteistä. Varren lanka on kirjavaa Filati Cerviniaa ja jalkaterät neuloin Novitan Jussista. Nämä oli molemmat jalkaterää vaille valmiita.

Punasävyiseltä pikkusukalta puuttui kaveri. Nämä on neulottu Novitan Marjametsästä Marttojen vauvansukkien ohjeella. Nopeat neuloa, ja niin pienet, ettei meidän sirojalkainen vuosikas enää ollut sopiva sukkamalliksi!

 Pitsisukka kaipaili kaveria ja sellaisen sai! Ohje on ollut Joulupirkassa 2008, ja sitä olen muokkaillut vähemmän pitsiseen muotoon. Lankana käytin Novitan Jussia. 

Katsotaan ehdinkö vielä ennen hiihtoloman loppua neuloa jotain keskeneräistä valmiiksi. Seuraavilla töillä kun alkaa olla aika paljon enemmän kokoa, kuin sukilla...

Laskiaistiistai

Perjantaisella Prismareissulla tarttui parit langat mukaan. Täällä on helmikuun ajan Prismassa kaikki Novitan langat -20%. Marssin intoa puhkuen lankahyllylle ja... niin, en enää tiennytkään mitä haluaisin ostaa. Totesin, etten oikeastaan tarvitse mitään! Siis mitä ihmettä?! Miten voi olla tarvitsematta lankoja?! Ostin sitten yhden kerän sinisävyistä 7 veljestä Polkaa ja kaksi kerää pinkkiä Huopasta. Pitää ehkä palata sinne lankahyllylle vielä ennen kuun loppua...

Seiskaveikasta tuli sukat

Huopasesta (ja vanhoista Nallen jämistä) Lovikka-lapaset mulle ja pienemmät meidän vuosikkaalle  

Viimeiseksi vielä ajankohtaa sopiva herkku. NAMS! Mukavaa laskiaista kaikille!

Laiska päivittäjä

Pitäisi päivitellä blogia useammin. Mutta kuten aikaisemmminkin oon todennut, aikaa neulomiselle on, mutta valmiista töistä kirjoittaminen blogiin on niin vaivalloista. Muka.

Ennen Espanjan reissua tykästyin Kalajoki-sukkiin ja neuloinkin niitä kaksi paria. Värinä tykkään enemmän tästä punaisesta, mutta tuossa harmaassa jokikuvio näkyy paremmin. Lankana oli Novitan Nallea. 

Punaiset sukat jäävät omaan kaappiin ja harmaat pääsevät pukin konttiin. (Kyllähän sitäkin pitää pikku hiljaa alkaa täyttää. Muuten iskee stressi jouluviikolla..)

En tiedä mitä teen sitten kun meidän perheestä ei enää löydy vaippaikäisiä. Esikoinen on elellyt onnistuneesti pari kuukautta vaipatonta elämää, ja kaikki vaipat on nyt siirtyneet vauvan käyttöön. Tai ainakin odottelemaan että vauveli kasvaa niihin sopivaksi. Ainoitakaan villavaippahousuja ei enää tarvittaisi! Mutta kun niitä on niiiiiiin ihana neuloa!

Valkoiset villahousut on neulottu vyötteettömästä villalangasta, jonka perin miehen mummolta. Jämäkkää lankaa, eikä varmasti päästä pissiä läpi! Ohje oli Ottobrelta. Vaaleanpunasävyiset villikset on Novitan puroa ja niissä on mukailtu Curly Purlyn ohjetta. Jälkimmäiset ovatkin olleet jo parina yönä käytössä. On hyvät ja istuu meidän mahattomalle megapyllylle!

Sitten vielä ne ranteenlämmittimet, jotka neuloin Salaiselta Neuleystävältäni saamastani Regian sukkalangasta. Tykkään langan väristä kovasti, enkä vain siksi että värin nimi on Landscape color Twilight! (Susipoika on melko HOT..) Malli on omasta päästä enkä ole siihen täysin tyytyväinen. Saattaa olla, että jos mielenkiintoa riittää niin neulon nämä vielä ranteesta eteenpäin uusiksi...

Nyt teekupin ja suklaan kanssa sohvalle parantelemaan flunssaa. 

Yritän jaksaa taas päivitellä blogia ahkerammin! (Enkä vaan blogin takia, vaan myös perhesovun säilymisen nimissä. Nämä valmiit päivittämättömät työt kun tuppaa lojumaan välillä pitkiäkin aikoja kirjahyllyssä tyhjän panttina. Blogatut työt päätyvät joko käyttöön tai niille varattuun laatikkoon odottamaan jatkotoimenpiteitä.)

Villapöpät ja perussukat

Kun aikaa kerrankin on, niin laitetaan parit muutkin kuvat valmistuneista töistä. Kahdet villapöpät aloitin mys KYHtöinä, mutta vaan topiset valmistuivat annetun ajan puitteissa. Molemmat pöpät on neulottu hahtuvasta ja ovat muistaakseni 6-8 kiloiselle pötkylälle sopivat (meidän juniorille siis!). Voi kyllä olla että vaan toiset näistä pääsee omaan käyttöön ja toiset lähtee paketissa jonkun muun pienen pyllyn somisteeksi.

Violetteihin pöpiin kokeilin koristeeksi pientä palmikkoa hyötäröön. Ihan kiva siitä mielestäni tuli!

Kolmas "aivot narikkaan" -käsityö on n. koon 26 villasukat. Lankana vaaleanharmaa Nalle. Nämä on ehkä omalle tytölle, tai sitten jollekin muulle. Näitä sukkia valmistuu niin hirveä määrä että ihan kaikkea ei saada itse käyttöön. Meiltä saa aina pehmeitä paketteja! Ne kyllä kelpaa naperoille ja vanhemmalle väelle. Ala-asteikäisiin en kyllä oo päässy testaamaan...

Tässä siit KYHit nro. 4, 13 ja 25