Hyvää isänpäivää!

Isänpäiväähän vietettiin jo vuoden lopussa,

mutta miehen isänpäivälahja jäi päivittämättä Jämälankalaatikkoon!

Olen montamontamontamontamonta kertaa tahtonut neuloa miehelleni 

( joka muuten on loistava isä meidän lapsille!) villapaidan.

Edellisen neuloin joululahjaksi miehen ollessa armeijassa. Siitä on jokunen tovi.

Vihdoin löytyi malli, joka miellytti sekä neulojan, että saajan silmää!

 Syksyllä törmäsin jossain neuleblogissa Veera Välimäen Nappipaitaan. 

Rakastuin, ja näytin kuvia paidasta miehelle.

Sain luvan tarttua puikkoihin!

Ennen puikkojen valintaa oli vielä löydettävä täydellinen lanka. Sen edellisen villapaidan neuloin seiskaveikasta, eikä käyttäjä oikein pidä sen karheudesta. Kutittaa kuulemma ikävästi.

Ohjeessa mainittu The Plucky Knitter Plucky Rustic oli minulle täysin vieras lanka, joten pitkällisen pohdinnan ja nettishoppailun tuloksena päätin tilata paitaa varten Cascade Yarnsin 220 Heathers -lankaa 8013 walnut-värinä.
 

Ja sitten heilui puikot! Nämä Cascaden langat on niin ihania neuloa! Hämmästyn joka kerta! 

Eihän mikään lanka voi samaan aikaan olla näin jämäkkä ja pehmeä!

Niin siitä langasta vaan tuli paita! Eikä mikä tahansa paita, vaan ihan nappi valinta!

Napit kävin ostamassa paikallisesta nappikaupasta, jossa on laaja skaala nappeja (ja niin paljon muutakin!). Jos sieltä ei jotain löydy, niin sitä "jotain" ei tarvita.

Saaja tykkäsi.

PS. Edelliset miehelle neulomani villasukat 

(taitavat muuten olla samaisen armeijavuoden tuotantoa) 

alkavat osoittaa kulumisen ja rikkoutumisen merkkejä. 

Saisinkohan seuraavaksi luvan neuloa villasukat?

Lämpimät kädet

Tykkääkö joku oikeasti lapasten neulomisesta? Itse vihaan peukkujen nyhräämistä ihan kympillä! Tämä fakta pääsee aina aikaajoin unohtumaan ja löydän itseni peukalokiilan ihmeellisestä maailmasta.

Eilen vietiin kaverilla valmistujaislahjaksi nämä tumput:

Lanka on Novitan Seiskaveikan vihreetä Nostalgiaa. Tykkään sävystä itse niin paljon, että kun joululahjat ja vuoden viimeiset tilaustyöt on saatu tehtyä, niin teen kyllä itsellekin jotain tuosta! Lapaset on tehty ihan Novitan peruslapasen ohjeella, miesten kokoa.

Megapostaus

Nou wöris, ahkerasta ompelusta (neljästä paidasta pitäisi napata kuvat ja laittaa tänne, mutta ne on niin ahkerassa käytössä jo, että on koko ajan soossissa tai pesussa..) huolimattaa olen ehtinyt temmeltää myös lankojen ja puikkojen kanssa!Siitä kohta lisää, mutta ennen sitä on pakko laittaa pari kuvaa aamulta, kun leivottiin isomman neidin kanssa niistä eilen Hannalta saaduista kuiva-aineista ihanan suussa sulavia ja ah, niin suklaisia, suklaa cookieseja. NAM! Neiti oli ihan innoissaan, kun kerrankin äiti antoi sekoittaa tarveaineita pitkän tovin (yleensä jomman kumman hermot pettää, kun pitää lisäillä sitä viidettäkymmenettä desiä jauhoa tai suolaa tai kaurahiutaleita tai...) Itsekin nautin neidin kanssa leipomisesta, kun ei tarvinnut lisätä taikinaan muuta kuin margariini (okei, myönnän, käytin voita!) ja kananmuna. Myös cookiesejen pellille asettelussa meillä oli tarkat työnkuvat molemmilla. Minä pyöritin taikinasta palloja ja neiti taputteli ne "lituskalätysköiksi" pellille.

 Ja sitten istuttiin uunin edessä, nenät lasissa ja odotettiin milloin 12 minuuttia on kulunut ja munakello (tai meidän kotona kanakello) kilahtaa. Nam. Nam! Ja vielä kerran NAM!! Ennen pikkuneidin aamupäikkäreitten loppua ehdittiin vielä nauttia isomman neidin kanssa rauhassa herkut maitolasillisten kera (pikkuneiti sai herättyään rinkeliä). Oli niin namia, että näitä tehdään toistekin. Purnukan sisällytluettelo on varmassa tallessa mun reseptivihkon välissä!

Leivontahetken ja pikkuneidin aamupäikkäreitten jälkeen me siirryttiin tyttöjen kanssa takapihalle nauttimaan ihanasta auringosta. Tytöt lapioivat hiekkaa ämpäreihin ja kuljettivat ämpäreitä ympäri pihaa ja pikkuneiti söi taas ehkä puolet hiekkalaatikon sisällöstä. Minä istahdin käsityön ja käsityövihkoni kanssa terassille ja aloin kirjoittaa auki ihka ensimmäistä ihan oikeasti vähän erilaista omasta-päästä sukkaohjettani. Ehkä loppuviikosta voin jo ylpäenä esitellä aikaansaannokseni!

Toukokuussa olen yrittänyt tehdä keskeneräisiä töitä loppuun. Puikkoja on ympäriinsä eri töissä kiinni, ja totesin, että mikäli päästään kesän aikana muuttamaan, on lankoja helpompi muuttaa, kuin kesken eräisiä käsitöitä, joista puikot kuitenkin lähtevät karkuun! Nämä harmaat miesten sukat on aloitettu varmaan kaksi vuotta sitten! Toisesta sukasta puuttui jalkaterä, eikä näitä siis kovin kauaa tehnyt loppuun. Olisi voinut tehdä aikaisemminkin..? Lankana on Novitan Seiskaveikkaa.

Pieni haalari ja takki taas ei kauaa ole ollut keskeneräisenä, langat taisin ostaa  maaliskuun lopussa tai huhtikuua alussa. Nämä on ehkä Myrtille, ehkä jollekin lähipiiriin loppu vuodesta syntyvälle pienelle (eilen kuulin taas ilahduttavia raskausuutisia, oikein kaksin kappalein!) Näitä pieniä vaatteita on ihana tehdä. Aikaa ei kulu paljon, eikä lankaakaan! Nämä on Novitan Nallesta.

Nämä saapassukat neuloin jo viime vuoden tammikuussa, mutta myöhemmin alkoi häiritsemään kun toinen sukka oli isompi kuin toinen. Vasta nyt jaksoin pereshtyä asiaan, ja löysin syyn suuruuteen. Toisen sukan jalkaterä meni kokonaan uusiksi kantapohjaa myöten. Päälimmäinen sukka on siis se uudestaan neulottu. JÄlki on vähän nypyistä, kun lanka oli ehtinyt jo seprentinöitymään, mutta eiköhän tuo käytössä kulu samannäköiseksi, kuin alempi sukkakin. Näistä sukista tyli hyvä mieli. Muistinvirkistykseksi vielä mainittakoon, että kyseessä oli Novitan Nalle -lanka.

Henkselihousut saivat vihdoin asiaankuuluvat napit. Ihan tavallisia puisia nappeja menin ostamaan, mutta miten kukaan olisi voinut kieltäytyä näin söpöisistä sydännapeista? Kysynpä vaan!

Loppuun vielä kuva lahjasta, jonka sai viime viikolla appivanhemmiltani iän karttumisen kunniaksi. Ihanan pehmeää Abuelita Baby Merino Lace -lankaa. Hiukan syyhyttäisi jo päästä tästä jotain tekemään, mutta mitä? Ideoita? Ja ehkä sitten vasta muuton jälkeen..?

Lisää sukkia

Lauantaina alkoi meidän perheen hiihtoloma. Sen kunniaksi päätin että keskeneräisten töitten  laatikkoon on pakko saada joku tolkku! Kaivoin laatikosta neljät keskeneräiset sukat, jotka ajattelin saavani pienelä vaivalla valmiiksi. Ja valmista tuli!

Novitan sukkalehdestä, löytyi näitten palmikkosukkien ohje. Ensimmäinen sukka oli jäänyt kesken, joten tein sen loppuun ja samalla puikotin sille toisen sukan kaveriksi. Nää on nyt miesten kokoa, mutta en oikein vielä tiedä näille osoitetta. Lankana käytin Novitan siskaveikkaa. Mustaa lankaa on vaikea kuvata, jos meinaa saada kuvionkin näkymään...

Mustien sukkien takana näkyy pienemmät ja kirjavammat sukat. Ne on kokoa 30, ja vielä (onneksi!) vähän liian isot meidän kohta 3vuotiaalle neidolle, jonka jalka kasvaa niin hurjaa vauhtia, että pitäisi melkein ostaa kolmannet talvikengät tälle talvelle!! Malli on omasta päästä, mutta inspiroiduin Myrteistä. Varren lanka on kirjavaa Filati Cerviniaa ja jalkaterät neuloin Novitan Jussista. Nämä oli molemmat jalkaterää vaille valmiita.

Punasävyiseltä pikkusukalta puuttui kaveri. Nämä on neulottu Novitan Marjametsästä Marttojen vauvansukkien ohjeella. Nopeat neuloa, ja niin pienet, ettei meidän sirojalkainen vuosikas enää ollut sopiva sukkamalliksi!

 Pitsisukka kaipaili kaveria ja sellaisen sai! Ohje on ollut Joulupirkassa 2008, ja sitä olen muokkaillut vähemmän pitsiseen muotoon. Lankana käytin Novitan Jussia. 

Katsotaan ehdinkö vielä ennen hiihtoloman loppua neuloa jotain keskeneräistä valmiiksi. Seuraavilla töillä kun alkaa olla aika paljon enemmän kokoa, kuin sukilla...

Päähineitä

Viime viikon perjantaina ja lauantaina elettiin tämän lankahamsterin vuoden huippu hetkiä. Ensin perjantaina löytyi postilaatikosta Käsityöpuoti Silmu&Solmun paketti, josta löytyi vaikka mitä ihanuuksia. Ensimmäiseksi on pakko hehkuttaa miten ihanasti langat oli pakattu silkkipaperiin! Paketista paljastui paljon vaikka mitä ihanuuksia, joita en tässä uskalla kaikkea edes paljastaa. Saatoin nimittäin shopata hiukan myös Salaiselle Neuleystävälleni.. tai siis hänelle, kenen SNY:ä itse toimin.

Lauantai aamupäivällä taas hurautin autolla 15minuutin matkan Korialle Novitan lankoja hypistelemään. Mukana oli ostoslista, ettei shoppailut mene överiksi. Ja ihme kyllä, ostin vain kaksi kerää ostoslistan ohi! (Ja nekin alelaarista.) 

Nyt niitä kuvia aikaansaannoksista! Musta pipo on vihdoin valmiiksi saatu KYHtyö. Rentopipo pikkuveljelle (vai oliko sittenkin vaimolleen? En ole ihan perillä näistä..) mustasta Seiskaveikasta. Lanka loppui kesken jämälankalaatikosta, ja siksi tätä piti ostaa lisää. Raidallinen pipo on myös Seiskaveikasta miehelle. Tein vähän vähemmin "rennon" siitä, vaikka hermo meinasi mennä miehen epätarkkojen ohjeiden kanssa. Osa piposta piti tehdä kahteen kertaan...

Vasemmalla KYH nro 5

Kaikkien muittenkin blogeissa alkoi näkyä Norjalaismyssyjä, niin minäkin sitten! Tämän tein Dropsin Extra Fine Merinosta meidän kuopukselle. Ihan tosi kiva malli neuloa! Ja uskomattoman pehmeää lankaa! Tykään!

Olisi vielä aika paljon noita keskeneräisiä Kyhäelmiä, mutta en mä nyt mitenkään mata kun on uusia lankojakin ja kaikkea! Kattellaan... Ehkä mä ne vielä joskus!

Aapeli

Torstaina tarttui ruokakaupasta mukaan kerä vihreää seiska veikkaa. Tuntui melkein rikolliselta! Jämälangat mahtuu jo yhteen 31 litran koriin, eikä mukana ole enää paljoakaan sukkalankoja. Mitään yksivärisiä aikuisen sukkia jämistä ei siis enää saa. Tarkoitus oli tehdä langasta miehelle sukat, mutta sain perjantaina sukan sovituksessa palautetta "joo tosi miehekkäät ja heterot sukat". Teimpä nämä sitten itselle. Ehkä.

Ohjeen löysin Ullan arkistosta. Kyllä nää sukat musta edelleen enemmän miehen sukat on kuin naisen, mutta jos jollain on vinkata (tai linkata) ohje miehisyyden multihuipentuma -sukkiin, niin otan kyllä vastaan!

Terveisiä Hiiskulaan!

Sain tammikuun alussa viestin Facebookin postilaatikkoon. Viestin sisältö oli tämä: ” Arvaa, alkaako mennä villasukat ihan puhki, kun ne on niin kivat, että ne on aina jalassa (vink, vink).”

Otin vinkistä onkeeni ja puikoille päätyi raidallista Novitan 7veljestä-lankaa, josta parin illan aikana tekeytyi lyhytvartiset kotisukat eli töppöset. Välillä on kiva tehdä jotain helppoa ja nopeaa.

Sukat on perillä uudella omistajallaan tänä iltana!

Onnea Niilo!

"Hyvää synt-täää-rii-ä! Hyvää synt-täää-rii-ä! Tosi hieno päivä tänään! Pii-pii pikkuinen lintu... Pysy aaa-ina pikkuveljenä! Kuinka saisin rikki kookospähkinän?! ..Ja tosihyvää synt-täää-riä SULLE!! Hyvää syntymäpäivää Nii-lol-le toivoopi Sisko!"

Jokunen vuosi sitten pääsi käymään niin, että minusta tuli isosisko. Ihan kiva pesti kyllä, en kiellä. Muutamia vuosia tämän sattumuksen jälkeen pikkuveli vietti penkkareita ja tarvitsi pitkät, valkoiset villasukat. Lupauduin tekemään. Muutama joulu tästä eteenpäin sain toiveen samanlaisista sukista mustana. Vuosien varsilla olen myös neulonut pinon lapasia ja pari pipoa veljelle. Kaikkien väritoiveena on ollut musta tai valkoinen. Ennen joulua sain puhelun veljeltä, joka toivoi lahjaksi paria pipoa. Yhtä peruspipoa kadonneen tilalle ja toista vähän isompaa ”rentopipoa”. Aloitin peruspiposta. Aloitin sen viisi kertaa ja päädyin aina purkamaan aloitetun työn. Silmukoita oli aina liikaa tai liian vähän. Joululahjaksi ostin kirjan jossa kerrotaan mitkä juustot sopivan minkäkin viinin kanssa ja mitä kaikkea kivaa juustosta voi tehdä.

Tänään, 9.1., tasan 24 vuotta siitä kun veljeni rynnisti maailmaan, sain VIHDOIN pipon onnistumaan! Se on neulottu (taas kerran) mustasta Novitan Nallesta ja sen sisään on tarkoitus vielä ommella vuori, ettei veljen korvat palellu pyöräillessä. Suunnitelmana on myös käydä hakemassa äidin ompelulaatikoista vanha nimikointilappu, jossa on veljen nimi, että vastaisuudessa kadonnut pipo löytää takaisin omistajansa luo!

Hyvää synttäriä Nipa!

ps. kai tiesit että maailmassa on muitakin värejä?