Megapostaus

Nou wöris, ahkerasta ompelusta (neljästä paidasta pitäisi napata kuvat ja laittaa tänne, mutta ne on niin ahkerassa käytössä jo, että on koko ajan soossissa tai pesussa..) huolimattaa olen ehtinyt temmeltää myös lankojen ja puikkojen kanssa!Siitä kohta lisää, mutta ennen sitä on pakko laittaa pari kuvaa aamulta, kun leivottiin isomman neidin kanssa niistä eilen Hannalta saaduista kuiva-aineista ihanan suussa sulavia ja ah, niin suklaisia, suklaa cookieseja. NAM! Neiti oli ihan innoissaan, kun kerrankin äiti antoi sekoittaa tarveaineita pitkän tovin (yleensä jomman kumman hermot pettää, kun pitää lisäillä sitä viidettäkymmenettä desiä jauhoa tai suolaa tai kaurahiutaleita tai...) Itsekin nautin neidin kanssa leipomisesta, kun ei tarvinnut lisätä taikinaan muuta kuin margariini (okei, myönnän, käytin voita!) ja kananmuna. Myös cookiesejen pellille asettelussa meillä oli tarkat työnkuvat molemmilla. Minä pyöritin taikinasta palloja ja neiti taputteli ne "lituskalätysköiksi" pellille.

 Ja sitten istuttiin uunin edessä, nenät lasissa ja odotettiin milloin 12 minuuttia on kulunut ja munakello (tai meidän kotona kanakello) kilahtaa. Nam. Nam! Ja vielä kerran NAM!! Ennen pikkuneidin aamupäikkäreitten loppua ehdittiin vielä nauttia isomman neidin kanssa rauhassa herkut maitolasillisten kera (pikkuneiti sai herättyään rinkeliä). Oli niin namia, että näitä tehdään toistekin. Purnukan sisällytluettelo on varmassa tallessa mun reseptivihkon välissä!

Leivontahetken ja pikkuneidin aamupäikkäreitten jälkeen me siirryttiin tyttöjen kanssa takapihalle nauttimaan ihanasta auringosta. Tytöt lapioivat hiekkaa ämpäreihin ja kuljettivat ämpäreitä ympäri pihaa ja pikkuneiti söi taas ehkä puolet hiekkalaatikon sisällöstä. Minä istahdin käsityön ja käsityövihkoni kanssa terassille ja aloin kirjoittaa auki ihka ensimmäistä ihan oikeasti vähän erilaista omasta-päästä sukkaohjettani. Ehkä loppuviikosta voin jo ylpäenä esitellä aikaansaannokseni!

Toukokuussa olen yrittänyt tehdä keskeneräisiä töitä loppuun. Puikkoja on ympäriinsä eri töissä kiinni, ja totesin, että mikäli päästään kesän aikana muuttamaan, on lankoja helpompi muuttaa, kuin kesken eräisiä käsitöitä, joista puikot kuitenkin lähtevät karkuun! Nämä harmaat miesten sukat on aloitettu varmaan kaksi vuotta sitten! Toisesta sukasta puuttui jalkaterä, eikä näitä siis kovin kauaa tehnyt loppuun. Olisi voinut tehdä aikaisemminkin..? Lankana on Novitan Seiskaveikkaa.

Pieni haalari ja takki taas ei kauaa ole ollut keskeneräisenä, langat taisin ostaa  maaliskuun lopussa tai huhtikuua alussa. Nämä on ehkä Myrtille, ehkä jollekin lähipiiriin loppu vuodesta syntyvälle pienelle (eilen kuulin taas ilahduttavia raskausuutisia, oikein kaksin kappalein!) Näitä pieniä vaatteita on ihana tehdä. Aikaa ei kulu paljon, eikä lankaakaan! Nämä on Novitan Nallesta.

Nämä saapassukat neuloin jo viime vuoden tammikuussa, mutta myöhemmin alkoi häiritsemään kun toinen sukka oli isompi kuin toinen. Vasta nyt jaksoin pereshtyä asiaan, ja löysin syyn suuruuteen. Toisen sukan jalkaterä meni kokonaan uusiksi kantapohjaa myöten. Päälimmäinen sukka on siis se uudestaan neulottu. JÄlki on vähän nypyistä, kun lanka oli ehtinyt jo seprentinöitymään, mutta eiköhän tuo käytössä kulu samannäköiseksi, kuin alempi sukkakin. Näistä sukista tyli hyvä mieli. Muistinvirkistykseksi vielä mainittakoon, että kyseessä oli Novitan Nalle -lanka.

Henkselihousut saivat vihdoin asiaankuuluvat napit. Ihan tavallisia puisia nappeja menin ostamaan, mutta miten kukaan olisi voinut kieltäytyä näin söpöisistä sydännapeista? Kysynpä vaan!

Loppuun vielä kuva lahjasta, jonka sai viime viikolla appivanhemmiltani iän karttumisen kunniaksi. Ihanan pehmeää Abuelita Baby Merino Lace -lankaa. Hiukan syyhyttäisi jo päästä tästä jotain tekemään, mutta mitä? Ideoita? Ja ehkä sitten vasta muuton jälkeen..?

Lankoja, huiveja ja sukkia

Kerrottavaa ja kuvattavaa näyttää taas kertyneen vaikka kuinka ja paljon! Ekana esittelen ihania lankoja, jotka rakas ystäväni ÄitiVaimo ystävällisesti diilasi minulle Helsingin Lankamaailmasta. Alunperin yritin kovasti netissä valita mitä ihanuuksia sieltä itselleni toivoisin, mutta tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Eihän netissä kuvien katselu ja tekstien lukeminen vaan ole sama, kuin paikan päällä lankojen hypistely! Päädyin luottamaan ÄitiVaimon erehtymättömään vaistoon ja siihen, että hän tuntee (lanka)mieltymykseni, ja annoin ostoksille vain hintakaton.

Heittäytyminen kannatti ja katsokaa, mitä ihanuuksia sain! Ruskea sävyistä Zitron Opus 1 -lankaa,  joka on sataprosenttista merinovillaa ja langan erikoisuus on aloe vera ja jojoba -käsittely. Ehkä maailmankaikkeuden pehmeintä lankaa!! Jotain ihanaa ja pehmeää tästä valmistuu Myrtille. Ensin vain pitää keksiä, että mitä. Sain myös kolme kerää Vikingin Milk & Honeya. Langassa on 70% puuvillaa ja 30% maitokuitua.

Kahdesta Milk & Honey -kerästä valmistui Modan (1/2010) ohjeella henkselihousut ja kolmannesta kerästä norjalaismyssy.  Kolmatta kerää on vielä jäljellä tuossa yläkuvassa näkyvä määrä. Taidan tehdä siitä pienet töppöset! Nämä odottaa pikku-Myrttiä. Henkselihousuista tuli melko isot, joten voi olla, että ne eivät pääse käyttöön vielä loppukesästä.

Kevään SNYltäni sain maaliskuun paketissa kerän Steinbach Wolle Aktiv Pronto -lankaa ja siitä tekeytyi muutamassa illassa kiva kolmiohuivi. Ohje on omasta päästä. Ensin pelotti tuleeko raitalangasta järkevän näköistä kolmiohuivia, mutta ainakin itse tykkään lopputuloksesta! Tämä huivi jää minulle ihan omaan käyttöön, kuten SNY toivoi.

Huhtikuun SNY-paketista taas löytyi punasävyistä SKY-lankaa. En ollut koskaan ennen neulonut röyhelöhuivia, ja hermohan tämän kanssa meni. Yritin epätoivoisesti katsoa Ally McBealia digiboksilta samalla kun neuloin, mutta eipä siitä katsomisesta lopulta tullut mitään. Ohjelma piti vaihtaa Huippikseen, koska se ei vaadi yhtä intensiivistä seuraamista. Lopulta kiukuttelin Huippiksen tytöille, kun lanka ei vaan suostunut toimimaan niin kuin MINÄ halusin ja silmukat tippuilivat koko ajan puikoilta. Iltaan mennessä huivi oli valmis! Aikaa ei mennyt yhteensä varmaan kolmeakaan tuntia, mutta en usko että tätä koettelemusta haluan ihan lähiaikoina uusia! Kiitos kuitenkin kokemuksesta SNYlle!

  

Alkukuusta olin vielä ihan pääsiäistunnelmissa ja kaivoin lankalaatikosta keltaista Nallea. En erityisen paljon pidä keltaisesta väristä vaatteissa, mutta jokin aika sitten Lindexin vauvanvaaterekistä lähti mukaan ihanaakin ihanampi leijona-body, joka tietenkin vaati kaverikseen keltaiset junasukat. En muista, että olisin neulonut meidän neideille näin paljon pieniä ihania asioita ennen heidän syntymäänsä. Kolmas kerta on näköjään se, mikä räjäyttää potin! Nämäkin on jemmassa Myrtille.

Viimeisenä vielä seiskaveikasta neulotut villasukat. Nämä on n. 1-vuotiaan kokoa ja olleet jo jonkin aikaa menossa kaverin lapselle lahjaksi. Josko huomenna jo muistaisin..

P.S. Näitäkin kuvia katsoessa on pakko todeta, että uusi kamera olisi melko jees...