Inspiraatiota

Maanataina postilatikkoon oli taas ilmestynyt ilmoitus suurikokoisesta paetista, jota postisetä ei pysytnyt minulle toimittamaan. (Meillä siis on lukollinen laatikko, jonka sisään mahtuu sujaittamaan vain ohuen puhelinluettelon paksuisia asioita..)

Tiistaina, samalla kun käytiin ennakkoäänestämässä, poikettiin myös postin kautta. Paketin avasin jo heti autossa takapenkin kannustuksella "Äiti, mitä siellä on? Ompa IHANAA lankaa!!"

Paketista paljastui kolme kerää Maijaa, bambuiset puikot, käsirasvaa, teepallo, puikontulpat (hei, mikä noitten oikee nimi on?!) ja itsekuivattuja omppuja. Mukana oli myös Kalajoki-sukkien ohje (joka unohtui kuvasta). Viime syksynä neuloin kahdet parit Kalajoki-sukkia Nalle-langasta, mutta nämä Maijasta tehdyt vaikuttavat paljon napakammilta. Kuten kuvasta näkyy, oikean jalan sukka on jo valmis! 

Käsirasvakin tuli heti käyttöön. Meillä remontoidaan vessaa, ja näin syyslomaviikon kunniaksi olen viettänyt siinä pienessä kopissa useita hetkiä maalaten seiniä ja kattoa valkoiseksi. Maalaaminen ja käsienpeseminen kuivattaa käsiä, joten rasva on tullut enemmän kuin tarpeeseen!

Neuloin oikean jalan sukkaa niin täysillä, että yksi puikko jo katkesi. Hups! Näitä sattuu..

Teepallo ei ole vielä päässyt käyttöön, mutta katsokaa, miten kaunis perä siinä on!

Kiitos Sny, inspiroivasta paketista! En enää muistanut, miten palkitsevaa Kalajoki-sukan neulominen on. Pienellä vaivalla tulee näyttävä ja kaunis sukka! Erityiskiitos mukana tulleesta kirjeestä, tuli hyvä mieli kun sitä luin :)

McDreamy

Jossain neuleblogissa törmäsin ehkä suloisimpaan äijistely-villapaitaan ikinä. Ohje löytyi lopulta, pienen penkomisen jälkeen, Garnstudion sivuilta. Mallin nimi on McDreamy. 

Onkohan Greyn anatomia -tv-sarjalla tekemistä asian kanssa?

Lankana Dropsin Baby Merino, jota täällä meillä päin ei saanut mistään kaupasta. 

Onneksi kälyni suosiollisesti diilasi minulle kyseistä lankaa Tampereen Lankaideasta.

Kiitos Armi!

Ps. Seuraavan koon vastaava villapaita (harmaana) sujahtanee puikoille tänä iltana.

Kirahvibody

Meillä asuu pitkäselkäinen, hoikka ja reidetön pieni poika. Liian moni kaupasta ostettu body muuttaa muotoaan viimeistään toisen pesun yhteydessä liian leveäksi ja lyhyeksi. Ei toimi meillä! 

Onneksi voin vaikuttaa lastewn vaatteisiin ompelemalla niitä itse!

Kuvan mallia oli hiukan haasteelista kuvata, kun kameran läsnäolo hetätti niin paljon hilpeyttä. Kädet alkoi välittömästi helilua. Kyllä tästä nyt kuitenkin jotain näkee.

Kangas on tilattu Kestovaippakaupasta, samoin nepit. Bodyn malli on muokkailtu jostain Ottobren bodysta. Selkä (ja vaippa) tarvii paaaaaaljon pituutta. Reisille taas ei tarvita tilaa.. kuten jo aiemmin kirjoitin, meidän jäbällä ei ole reisiä!

Tunika

Kärpässienikangas oli niin suloinen, että sitä oli pakko tilata. 

Ruskea pohjaväri taas tuntui eniten pienemmän neidin jutulta.

Pikkuneiti pukeutuu mielellään tunikoihin, joita meillä onkin kaappi täynnä. Mallin kopioin Lindexin 92 koon tunikasta, joka on nyt juuri passelin kokoinen. Pääntien askartelin Lindexin tunikasta poiketen kirjekuoreksi, helpottaa pukemista (ja riisumista).

Tämän(kin) ompeluksen aikana sekä ompelukone, että saumuri temppusivat niin, että meinasi lenkää koko työ roskiin pelkästä turhaumasta.

Pienen miehen pipo

Pikkumiehen pipo on tehty Dropsin Merino Extra Finesta.

Kastejuhla

Tänään juhlittiin kuopuksen ristiäisiä. Sateisista viime päivistä huolimatta, tänään oli oikein kaunis aurinkoinen ja lämmin alkusyksyn päivä. Juuri sopiva pienen miehen ensimmäiselle juhlalle.

Kastetilaisuuden ajan pikkumiehellä oli päällä se pitkään ja hartaudella virkattu kastemekko. Täytyy myöntää, että minusta tämä kolmas tekemäni kastemekko on kaunein. 

Vei sen tekeminen eniten hermojakin!

Virallisuuksien jälkeen siirryttiin miehekkäämpiin vaatteisii, mekosta lahkeisiin. (Body ja sammarit löysin Lindexistä.) Slipoveria pienelle miehelle ei löytynyt mistään tämän kaupungin lastenvaaterekistä. Oli "pakko" tarttua puikkoihin. Langaksi valikoitui  Cascade 220 SW Sport -lanka. Pääasiassa materiaalinsa (merinovillaa) ja pestävyytensä (konepesu 40 asteessa) takia. Myös ihanan vihreä väri vaikutti asiaan!

Pienen sliparin valmistuminen joutui aikataulullisesti tiukille. Sen oli tarkoitus valmistua jo alkuviikosta, mutta koska malli oli omasta päästä, tuli monessa työvaiheessa purettua ja neulottua taas uudestaan. Vauhtia hidasti myös sairastamani enterorokko(?), joka iski täydellä teholla tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Kuume huiteli parhaimmillaan/pahimmillaan 39:n asteen tietämillä. Lopulta vaatekappale oli nappeja vaille valmis eilen. Tänään, tuntia ennen vieraiden saapumista ompelin viimeisen napin vasempaa olkaan.

Viikkoon mahtuu myös muuta kuin sairastaminen ja ristiäiset. Perjantai aamuna näin ikkunasta kuinka postisetä yritti laittaa meidän postilaatikkoon pakettia, joka ei lopulta sinne mahtunut. Ryntäsin pihalle, postilaatikolle, vain nähdäkseni seuraavalle postilaatikolle kaasuttavan postiauton takavalot. Postilaatikossa odotti kortti, jossa kerrottiin että postisetä oli yrittänyt toimittaa minulle isokokoista pakettia, joka ei lootaan mahtunut, ja saisin noutaa sen postista kello 17.30 jälkeen. 

En ilahtunut.

Illalla passitin miehen ja lapset postiin siksi aikaa, että sain leivottua ristäikakkupohjan uuniin. Kööri palasi kotiin ihanan paketin kanssa, joka sisälsi ylläreitä Salaiselta neuleystävältäni!

Paketissa oli kolme kerää Dropsin Merinoa, kerroslaskuri, avaimenperä (i h a n a !!!), karpalosuklaata, vadelmasuklaata ja luumukynttilöitä. Ihanin juttu oli kuitenkin mukana tullut kirje!

Salainen Neuleystäväni:

Meillä ei enää loju muuttolaatikoita (onneksi!). Koti alkaa tuntua kodilta ja tuntuu oikeasti siltä että tähän taloon tahtoisin jämähtää loppuelämäkseni. Pientä viilailua ja rempan tarvetta on vielä, mutta tykkään meidän Huvikummusta, kaikki on sopivasti vinksinvonksin ja heikunkeikun.

Kiitos kovasti paketista!

Ilahduin.

Sukkia, sukkia, sukkia

Kuten aiemmin mainitsin, meidän uusi koti on viileämpi, kuin vanha. Täällä tuntuu järkevältä neuloa villasukkia, villapaitoja ja kaikkea muuta villa -alkuista.

Viikolla kipaisin postista paketin, joka sisälsi lankoja. Olin tilannut Titityystä langat pienen miehen ristiäisvaatetusta varten (kastemekkohan on jo valmis, mutta muut vaatteet on vielä vaiheessa). Samaan pakettiin mahtui myös lankaa kummipojan syysvaatetusta varten ja ekstrana sukkalankaa  tuoreimman tulokkaan sukkia varten.

Junasukat on tehty Shibui Sock -sukkalangasta, jota oli niin miellyttävä neuloa, että pitänee tilata kyseistä lankaa toistekin! Ja voi itku, miten mahtavat värit!

Muuttohulina -postauksessa olikin jo kuva ensimmäisestä säärystimestä. Nyt on molemmat valmiina ja ahkerassa käytössä. Välillä omistajansa toimesta myös ranteenlämmittiminä! 

Lanka on kevään sny-kierrosta saatua Austermannin Wollnessia. Lanka on ihan uskomattoman pehmeää!

Lisäksi työn alla on kolmet muut sukat..