Pieni, rakas kalamies

Nyt en kyllä sanattomuuttani meinaa osata mitään kirjoittaa.

Onnellinen olo.

Tämä pieni kalapeitto on ollut valmiina jo tovin, 

mutta olen säästellyt sitä erityistä tilannetta varten.

 Erityinen tilanne tuli eilen, kun minusta tuli ensimmäistä kertaa Täti,

ja rakkaasta pikkuveljestäni Isä.

 

Alkuvuodesta tiedustelin tulevilta vanhemmilta, saisinko neuloa pienelle ihmiselle oman peiton.

Sain luvan, ja veljen kanssa yhdessä valitsimme peittoon värit.

 Langaksi valikoitui Schachenmayrin Egypto Cotton, 100-prosenttinen puuvillalanka, 

joka oli miellyttävää neuloa ja ihanan pehmeää. 

Kevätvauvalle puuvilla tuntui oikeammalta ratkaisulta, kuin villa. 

Tädin pieni ihme saa myös asianmukaiset sukat, mallia juna.

Samanmoisilla sukilla on muistettu montaa muutakin lähipiirin vauvaa.

Sukka on täydellisen mallinen, ja pysyy mukana kovemmassakin menossa.

Junasukat neuloin pienestä ja söpöisestä My First Regia -kerästä,

josta veljeni tiedusteli, mahdanko tietää, että pieniä sukkia voi neuloa myös isoista keristä.

Voi, voi, mutta kyllä kai Tädilläkin on lupa vähän höpsähtää pienen ihmisen takia?

Pingviinikortti lähtee oheistuotteidensa kanssa Turkuun viikonloppuna.

Pitääköhän laatikkoa vähän suurentaa, jos mukaan eksyykin vielä yhtä sun toista pientä ja ihanaa..?