Tiistai oli aika kamala päivä. Aamulla heräsin flunssaisena, olo oli kuin yliajetulla. Yhtään ei lohduttanut, että myös lapset olivat samassa jamassa. Mies lähti aamulla töihin ja jäin teemuki kourassa miettimään että mitä hittoa päivästä oikein tulee.
Ensimmäinen kompastuskivi oli tällä kertaa meidä'n arjen peruspilari, laulu. Tai tässä tapauksessa laulun puute. Meidän lapset on tottuneet toimimaan laulun säestämänä, tarkennettuna äitin laulun säestämänä. Flunssa aiheuttamalla viskibassolla ei paljoa lurauteltu. Aamupäivä sujui PMMP:n suosiollisella avustuksella. Puuhevonen kumppaneineen raikasi pitkin kämppää ja olin helpottunut. Todelliset vastoinkäymiset alkoivat päikkäriaikaan. Pikkumies nukahti ulos vaunuihin yhtä helposti, kuin aina, mutta tytötpä ei tyytyneetkään "vääriin" unilauluihin. Toki laulut olivat oikeita, mutta Juutuupista kuunneltu Alatalon Mikko ei kuulostanut samalta kuin äitin tulkinta Poppaloorasta. Eipä sitten nukuttu päikkäreitä. Urhoollisesti kyllä kannoin jälkikasvuani sänkyihinkä pari tuntia, kunnes annoin periksi.
Neljäksi olin varannut itselleni kampaajan ja sitä ennen piti ehtiä käydä vastapäisessä ompelukoneliikkeessä hypistelemässä lankoja (sivuhuomautuksena mainittakoon, että Kouvolan Konetikissä on loistava palvelu ja ihailtava paljon villalankoja pieneksi ompelukoneliikkeeksi!) Myöhästyin kampaajalta viisi minuuttia, koska joululahjalankojen valinta osoittautui odotettua hankalammaksi. Kampaajan penkissä vierähti tunti jos toinenkin (tarkkaan ottaen kaksi tuntia ja neljäkymmentäviisi minuuttia), olo oli (flunssaa lukuunottamatta) mitä mainioin kun palasin kotiin sopivasti lasten iltatoimien aikaan.
Isompi neiti ilmoitti äiti-prinsessan saapuneeksi ja kertoi samaan hengenvetoon, että äitille on paketti keittiössä. Yhdessä sitten kurkattiin paketin sisälle:
Isompi neiti ilmoitti äiti-prinsessan saapuneeksi ja kertoi samaan hengenvetoon, että äitille on paketti keittiössä. Yhdessä sitten kurkattiin paketin sisälle:
Paketista paljastui Hattivattikierrevihko, Kaksi kerää Silje Alpakka -lankaa, suklaakonvehteja (niitä oli huomattavasti enemmän kuin kuvassa, mutta...), rullamitta ja kuusi silmukkamerkkiä. Lisäksi vielä pitkä kirje Salaiselta Neuleystävältäni Pinniltä.
Kiitos Pinni, aivan mahtavista paketeista! Jokainen on ilahduttanut suuresti ja osunut täysillä. Kirjeet ovat kruunanneet kaiken. Kiitos kiitos,kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti