Pieniä bodeja

Mulla on ollut täällä viime päivät vauvanvaatetehdas pystyssä. Ompelukone ja saumuri on hurisseet tyttöjen päikkäriaikaan ja illalla kun neidit on suunnanneet höyhensaarille. Mietinpä eilen illalla sitä, kuinka lapsena yksi parhaista äänistä nukahtamisen kynnyksellä oli äitin saumurin hurina. Tuleekohan näistä mun ompelusäänistä tytöille yhtä rakkaita muistoja?

Kaava on muokattu Ottobresta. Kaksi päälimmäistä bodia ovat kokoa 56/62 ja alin aavistuksen pienempi (samalla kaavalla kyllä tein!). Alin, ruskea junabody oli ensimmäinen tekele ja sitä teinkin pitkään ja hartaasti. Tein varmaan kaikki mahdolliset virheet, ja yrityksen ja erehdyksen kautta sain sen viimein valmiiksi. Muokkailin myös kaavaa aika reilusti. Erinäisten takaiskujen seurauksena bodista tuli alkuperäistä pienempi, kun piti joitain osia saumuroida pariin kertaan. Eipä haittaa, tämä yksilö jää meille ja jos Myrtti on samaa mallia kuin nuo meidän neidit, niin vaatteissa tarvitaan enemmän pituutta, kuin leveyttä.

Vihdeä junabody lähtee ystävän pienelle pojalle. Hiukan on haikea mieli antaa tätä ihanuutta pois, mutta ehkä voin tehdä meidän kaappiin samanlaisen (en ole varma, riittääkö kangas myös hihoihin, mutta nehän voi tehdä vaikka jostain mustasta tai valkoisesta kankaasta!). Päälimmäinen oliobody lähtee nettitutun tytölle vaihtarina ja kiitoksena Imse Vimseistä.

Ompelinpa sitten ekaa kertaa ikinä ompelukoneen kaksoisneulalla. Tuli tosi hyvää jälkeä! 

Miksi en ole uskaltanut aiemmin?