Mökkeilyä

Oltiin torstaista lauantaihin mökillä, ja pieni paniikki meinasi nostaa päätään jo torstai-iltana, kun tajusin että sain molemmat mukanani olleet käsityöt (päättelyä vaille) valmiiksi! Onneksi hoksasin, että ylijäämälangasta saan toki jotain pientä vielä väsättyä.

 

 Ja vielä suuremmaksi onneksi muistin, että mulla oli myös kirjoja mukana!

Olen ahminut kaikki Ahernin aiemmat kirjat ja pitänyt jokaisesta kovasti. Tyttö peilissä sisältää kaksi lyhyehköä novellia, joista ensimmäin, kirjan nimikkonovelli oli niin ahdistava ja mielestäni epäahernilainen, että siitä jäi kurja mieli. Toinen novelli onneksi onnistui pelastamaan tilanteen!

Meyerin Uusikuu taas on ollut mulla kesken ihan liian monta kuukautta! Nyt, käsityöttömänä luin sitä eteenpäin reilut sata sivua ja olen taas koukussa, eiköhän tämä ole luettu viikon sisään!

Perjantaina Äitivaimo pyörähti rinsessoineen mökillä ja toi hartaasti toivomani parsinneulan mukanaan. Mökkireissun saldo on siis:

Keltainen bolero isommalle neidille häihin kahen viikon päästä (Epätoivo meinasi iskeä, kun kaupasta ei löytynyt oikean väristä "prinsessatakkia", neidin lempiväri on keltainen. Mitäpä sitä äiti ei tyttärensä tyytyväisyyden eteen tekisi?) Lanka on Sandnesin Mandarin Petit, miellyttävän pehmeä puuvillalanka. Lankaa meni oletettua vähemmän, vain vajaat kolme kerää eli alle 150g. Ohjeen löysin Suuri Käsityö -lehdestä 4/2011.

Valkealan lapasten ohje, on peräisin jostan SK-lehdestä, mutta en enää yhtään muista että mistä. Ohjekin on jossain muuttolaatikon pohjalla odottamassa sitä että päästäisiin muuttamaan. Lanka on kai Novitan Nallea? Lapaset olivat vuoden toista peukaloa vaille valmiina.. olisiko nyt aika muuttaa pois täältä Valkealasta, kun lapasetkin ovat valmiit? (Ps. Kiva rivarin päätykolmio myynnissä!)

Lapasista jäi sinistä lankaa yli ja neuloin vielä joutessani pienet sukat Marttojen vauvansukan ohjeella. Ainakin suunnilleen, ohjetta piti kaivella omasta päästä, kun kännykän tarjoama nettiyhteys ei avannut Novitan sivuja.

Mökkeily ei mennyt ihan täysin käsitöitä tehdessä ja kirjoja lukiessa, vähän jäi aikaa myös varpaankynsien lakkailulle, jonka (monen yllätykseksi) pystyn edelleen, kasvavasta masusta huolimatta, hoitamaan ihan itse!