Joululahjat kummipojille

Joulun aikaan saumuri sauhusi kummipoikien lahjoja värkkäillessä.

Mulla on kolme aivan ihanaa ja hirvittävän rakasta kummipoikaa,
joita kaikkia näen aivan liian harvoin.
Näille rakkaille pikkumiehille ommellessa yritän saada saumoihin
lisättyä niin paljon rakkautta, kuin vaan kykenen .

Kuosit olivat tällä kertaa kaikki jouluisen värisiä. Harmaata Citykani- ja punaista Tiikeri-joustocollegea ja punaista trikoo-Hippua.

OB 4/14 Wind Chime koosso 80 on toiminut ennenkin.
Tällä kertaa tosin tössin hupparin valenappilistalla, jota myöhemmin piti hukan modailla.

Citykania ei riittänyt hupparin hihoihin,
joten ompelin ne Kestovaippakaupan ihanan pehmoisesta talvitrikoosta.

Body on paljon käytetty OB 6/12 raglanhihainen Kisuliini, koko 80.
Kangas ei meinannut riittää hihoihin, mutta ongelma onneksi ratkesi resoreilla.

Punainen Tiikeri jc huusi päästä huppariksi.

Huppari on ommeltu samasta kaavasta, 

kuin edellisen postauksenhuppari omalle Pikkuherralle.

Sillä erotuksella, että tähän riitti kangas koko hihoiksi, enkä lisäillyt tällä kertaa ekstrapituutta.

Huppari on OB 4/14 Fearless Eagle  koossa 104.

Hiput pääsivät myös pieneen bodyyn.

Bodyyn saatiin kiva joulun tuntu harmailla resorikanttauksilla.

OB 6/12 raglanhihainen Kisuliini, koko 68.

Vaatteitten lisäksi tikutin kummipojille villasukat.
Yhdet sukat puuttuvat kuvasta,
koska ne valmistuivat vasta joulun jälkeen.

Molemmat sukat Novitan Seiskaveikkaa.

Näille pienille miehille ompelen mielelläni,
eikä haittaa vaikka saisin maineen
 "kummitätinä, joka antaa lahjaksi aina pitkätkalsarit".
Ainakin ne kalsarit olisi rakkaudella tehty.

Talviloman tuotoksia

Täällä meillä päin talvilomaa vietettiin jo viikko sitten, 

mutta kuten aina, tälläkin kertaa blogi kulkee hiukan perässä.

Vietettiin lomasta viisi päivää Imatran kylpylässä, ja ehdin jo harmitella, 

että en tällä lomalla saa mitään ommeltua.

Kuinka väärässä olinkaan!

Perjantaina palattiin iltapäivästä kotiin, 

ja viikonlopun aikana sain valmiiksi kaikenlaista!

 

 Isänpäiväksi valmistuneen krokotiilipaidan resori lörpsähti ensimmäisessä pesussa. 

Leikkasin resorit irti ja ompelin sopivasta kangassuikaleesta vähän leveämmän kantin.

Ihan ei osunut tikki suoraan, mutta kelpaa meidän käytössä.

Vuosi sitten ommellut 92 koon Saimit OB  1/09 eivät enää pituuden puolesta riitä meidän pikkumiehelle, joten piti ommella uusia housuja, tällä kertaa koossa 104.

Harmaissa housuissa kaikki ei emnnyt strömsöläisittäin ja jousuin lisäilemään omlepu vaiheessa pituutta vyötärölle kikkailemalla housuihin sisälle pätkän sopvan sävyistä trikoota. 

Kumpparikujaa lisäsin vielä kiristysnauhan vanhasta hupparistani.

PikkuHerra oli liekeissä, kun sai pöksyt ekan kerran jalkaansa. 

Sinisiin housuihin lisäsin resoriin muutaman sentin ekstraa,

muuten mentiin ihan ohjeen mukaan.

Tiikerihupparin tein hiharesoria vaille valmiiksi jo ennen joulua.

Resorin ompelu ei vaan silloin onnistunut, ei sitten millään.

Nyt ei ollut mitään ongelmaa!

Huppari on OB 4/14 Fearless Eagle  koossa 104,

resoreihin lisäsin reilusti pituutta, samoin helmaan pari senttiä.

 Pikkumiehen vaatteitten lisäksi ompelin kaverille tunikan,

josta pieni kurkistus tässä.

Sari Ahokaisen Retrok on ihanan pirteä kuosi!

Loman jälkeen arjessa ei sitten paljon oelkaan tullut ommeltua!

Ruskamekkoja

Oon rakastunut Ruska-mekkoihin, niinkuin moni muukin.

Nämäkin trikoot lähti mukaan Tampereella Indie Fabrics - Finlandin pisteeltä.

Miksi en muista enää kuosin nimeä?! 

Isompi neiti sai Ruska-mekkonsa harmaana, koossa 128.

 Ja pienempi keltaisena, koossa 116.

 Näitä on pidetty paljon. 

Ja pari uutta odottaa jo valmistumistaan.

Hyvä kaava, simppeli ommella, ja näyttää hyvältä päällä!

Riivalit

Riivalit-luomujersey lähti mukaan Tampereen kädentaidot -messuilta.

Ei tätä pitkään tarvinnut marinoida, kun heti oli selvää kenelle tästä tulee ja mitä.

Pikku Herra sai paidan  OB 6/13 Mr Bear  koossa 98.

Harmittaa, että tuli joulun aikaan ommeltua vielä tässä koossa, 

nyt olisi parempi jos olisi kokoa 104.

OB 6/13 Mr Bear  koossa 98

OB 6/13 Mr Bear  koossa 98

Vasemman puoleinen tyyppi on Riivali ja oikealla on kuulemma sen kaveri Haisuli.

Riivali ja Haisuli on kilttejä mörköjä, vähän yksinäisiä vaan, kun muut pelkää niitä.

Citykanit hupparissa

 Tilasin ennen joulua Majapuulta ison paketin kankaita.

Mukana oli myös Citykani-joustocollege. I H A N A !

Pehmeä kangas  ja kiva kuosi.

Tästä riitti kahteen huppariin, joista toinen tuli meidän perheen pomppu-pojalle.

Kaavana hyväksi havaittu OB 4/14 Fearless Eagle  koko 98

Pidensin hiukan hihoja ja helmaa, ja lisäsin huppuun vuorin Noshin pal(l)oista.

OB 4/14 Fearless Eagle  koko 98

OB 4/14 Fearless Eagle  koko 98

OB 4/14 Fearless Eagle  koko 98

Mallia oli haastava kuvata, koska hänkin on pupu, ja hyppää korkealle.

Maatuskat tunikassa

Kaapissa kauan marinoitunut mekkokangas muuttuikin paidaksi.

Alkuperäinen idea oli ommella Pienemmälle neidille maatuska-mekko, 

mutta kun kankaaseen vihdoin rohkenin tarttua,

tulikin siitä Isommalle neidille tunika.
Ja ihan tarkoituksella ja harkitusti.

Tai neiti kyllä toivoi mekkoa, mihin kangas ei olisi riittänyt.

Peplum-tunika sai hyväksynnän, kun "siinä on kuitenkin tää helma".

 

Ja nyt viimeisen parin viikon perusteella sanoisin, 

että tästä taisi tulla yksi lempivaatteista

 

 

Tunikan tein OB 1/15 Peplum jerseytunikan kaavalla, koossa 122.
Milloin mun vauvasta tuli näin iso?!

Kirsikkabody

Pikkuisen bodyn surauttaa ihan parissa hetkessä! Varmasti! Jos koneet toimii!

Tällä kertaa bodyn surautteluun meni useampi tunti, ja jokainen sauma on ommeltu vähintään kahdesti. Usko meinasi loppua useaan otteeseen,
mutta valmista tuli!

Kankaat on Noshin ihanan pehmeää ja kevyttä puuvilla jerseytä. 

Etu- ja takakappaleet ja hihat on tehty erivärisistä Kirsikoista. 

Kaikkea löytyi vain pieni pala.

Parasta pienille ihmisille ompelussa on se, 

että ne ihanimmat kankaat, joista on enää pieniä paloja jäljellä, 

saa vihdoin käyttöön!

 Kaava on muokattu Kisulista OB 6/12 ja on kokoa 56.

Lisäsin kainaloon neppilistan (ekaa kertaa ikinä!) 

ja taiteilin kääntöhihat, jotta pieni ei raapisi naamaansa verille.

Jospa pääsisin lähipäivinä nuuskuttamaan Pikkuihmettä 

ja viemään bodyn uudelle omistajalleen!

Rakkaudesta Noshiin

 Tietokone alkaa toimimaan omituisesti ja pitämään ääntä, joka ei mielestäni ole normaalia.
Tästä inspiroituneena olen myllännyt kaikki koneen kuvat läpi,
tehnyt 2,5 vuoden kuvista tilauksen ja napannut käsityökuvat jemmaan.
Nyt pitäisi vaan iskeä kuvat blogiin ja kertoa niistä jotain.

Noshin kankaat. Rakastan.

Tällä kertaa isänpäiväksi valmistui tytöille tunikat 

ja leggarit ja pojalle paita.

Isomman neidin tunika on ehkä ennemmin mekko.
Mistään ei löytynyt sopivaa kaavaa, joten muokkasin jostain
t-paidasta vähän pidemmän, ehkä liikaakin ja lopulta lyhensin helman järkevämmän pituiseksi.

Leggarit on ommeltu OB:n 6/12 Ropina -kaavalla koossa 122.
Koin monta onnistumisen kokemusta, mm. saamalla ompelukoneen napinläpi-ohjelman vihdoin toimimaan halutulla tavalla (kyllä, vika oli käyttäjässä, ei koneessa.)
Jaa, että mihinkä tein napinläven? Tahdoin saada vyötärön kuminauhan siististi leggareihin ja mahdollistaa myös kumpparin löysäämisen, kirisstämisen ja vaihtamisen.

Pikkuherra sai "Lopohiili"-paidan. 

Kaavan useaan kertaan hyväksi havaittu lempparikaava OB 6/13 Mr Bear  koossa 98.

Resoriksi valikoitui joku 30 vuotta äitin kangasjemmassa marinoitunut juuri sopivan värinen, mutta valitettavasti elastisuutensa ekassa pesussa menettänyt yksilö.
Luonnollisesti resori meni myöhemmin vaihtoon!

Pienempi neiti sai Ropina-leggareiden kaveriksi Maxi Dot -tunikan (OB 1/14) koossa 104.

Yhden koon suurempi tunika olisi ollut parempi, 

mutta kun nämä lapset kasvaa ihan äkisti ja salaa seuraavaan kokoon!

Tunikasta ja housuista tuli lempparivaattet, ja niitä pidettiin koko loppuvuosi niin usein, kuin suinkin oli mahdollista. Leggarit on edelleen aktiivisessa käytössä, mutta tunika on auttamattomasti liian lyhyt hihoista. Viitsisinkö ommella resorista vähän jatkoa..?

Pieniä Pandoja

Tilasin Viljamin puodin synttäreiltä  vaaleansinisen panda-paketin.
Tästähän siis on aikaa jo useampia kuukausia.

Visiona oli ommella omalle pojalle, ja veljenpojalle siitä paidat.

 Syksyn tullen tuli aikaa toteuttaa visio.

OB 6/13 Mr Bear  koossa 98

Omalle pojalle ompelin Pandoista ihan vaan peruspaidan. 

Veljenpoika sai peruspaidan pienellä twistillä.

Ompelin paitaan resorista valenappilistan ja siihen pandanapin.

OB 1/13 On the road koossa 80

Paitojen jälkeen kangasta jäi vielä, juuri sopivasti pieneen bodyyn.

Nuorimman kummipoikani äiti tykkää Panda-kuosista

vähintään yhtä paljon, kuin minä,

joten tiesin jo kangasta leikellessä mihin osoitteeseen valmis body lähtisi.

 En ole ennen ommellut bodya, jossa on nepit olalla.
Kerran kokeilin, mutta siinä kokeilussa kaikki mahdollinen meni pieleen,

eikä body koskaan valmistunut.

Tälläkin kertaa näpertämisessä meni tuhottomasti aikaa,

mutta lopputulokseen olen silti tyytyväinen.

Kaava on jostain Ottobresta, mutta en muista mistä,

enkä tyhmyyksissäni ole sitä kaavaankaan muistanut merkitä.

Testailin bodyssa myös ensimmäistä kertaa Prymin metallineppejä.

Pihdeillä ne sai miljoona kertaa helpommin kiinni,

kuin mihin olen tottunut Kam-neppien ja -pihdin kanssa.

 Käyttäjäkokemuksia odotellen!

Kummipojan peitto

Viikonloppuna juhlittiin nuorimman kummipoikani ristiäisiä.

Ihana Eemi sai minulta kastelahjaksi peiton,

johon neuloin niin paljon rakkautta, kuin ikinä vaan pystyin.
Me asutaan kovin kaukana,
joten ei päästä kovinkaan usein halimaan toisiamme.
Ehkä peitto voi lämmittää silloin, kun kummitäti ei välimatkan takia pysty.

Peiton ohjeen löysin Ravelrystä ja sen nimi on  Constant Baby Blancet.
Peiton ekat kerrokset oli nopea neuloa,
mutta viimeisissä kerroksissa tuntui menevän puoli ikuisuutta.

Silmukoiden sekaan saattoi eksyä muutama kummitädin punainen hius.

Pandanappi-paita

Pojan lemppari tältä syksyltä on ehdottomasti Pandanappi-paita.

Siinä maailman murheet unohtuu,

kun pääsee hypistelemään pandan mallista nappia.

 Alkysyksystä meinasi iskeä paniikki, kun tajusin, 

että perheen nuorin on  kasvanut ulos kaikista villapaidoistaan.

Löysin Leikkipuistoneuleista ohjeen kivaan villapaitaan, 

mutta en siihen hätään saanut tilattua sopivaa lankaa projektiini.

Kävin ostamassa Anttilasta kolme kerää Nallea syksyn uutuunsvärissä, 

ruskeassa ja kaivoin Novitan lastenvaate-lehden esiin.
Tämä villapaita on tehty sillä Angry Birds possu -paidan oheella. Ilman possua.

Lopputulos on kiva.

 Tein tarkoituksella paidasta ja sen hihoista ohjetta pidemmät, 

niin paidalle löytyy käyttöä pidemmäksi aikaa.

Ps. Kuvissa on muuten myös keväällä ompelemani lippapipo.

Kaavaa muokkasin Noshin lippapipoa pidemmäksi, kyllä pipon pitää korvien yli yltää!

Kangas on joku pikkupala, jonka tilasin Nosh-huumassani keväämmällä.

Noshin Multiraitaa

Pidin elokuun puolivälissä kotona Nosh- kutsut,
joista tarttui mukaan muutamat kankaat.

Vieraana ollut äitinikin, lasten mummo,
innostui tilaamaan kankaita vaatteiksi lastenlapsilleen.

Multiraidat ilahdutti väreillään.

En tahtonut tehdä peruspaitoja, vaan jotain ihan muuta.
Päädyin huppareihin, silläkin uhalla, että tiesin ettei kankaat millään riitä kaikille.

Onneksi Noshilta tuli tilattua muutakin, kuin multiraitaa!
Tyttöjen huppareissa huput ja hihansuut on Click!- kameratrikoota,
ja oman pojan hihansuut on myös samaista kameratrikoota.

OB 4/14 Fearless Eagle koko 116

OB 4/14 Wind Chime koko 98

OB 4/14 Fearless Eagle koko 104

Veljenpojan huppari on kokonaan Multiraidasta.
Hihan ja pääntien resori on 25 vuotta marinoitunutta resoria äitini kangaskätköistä.
On muuten ihan saman sävyista, kuin tuo trikoon vihreä!

OB 4/14 Wind Chime koko 80

Tykkään hillittömän paljon Noshin kankaista!
Ne on kauniita, pehmeitä (useamman pesunkin jälkeen!) ja napakoita ommella.
Myönnän shoppailleeni Noshin kankaita enemmänkin tämän syksyn aikana!

Lippapipoja

Viime viikonloppuna surautin lippapipot kummipojille, 

joilla molemmilla oli viikon sisään nimipäivä!

Pienemmän lippapipon ompelin punasävyisestä Nestori ja norppa -rikoosta.

Lippa taittui kirjekuoressa, mutta ei niin pahasti, 

etteikö silitysraudan taikakosketus asiaa voisi parantaa.

 Isompi sai Nestoria ja norppaa turkoosina.

Kaavana tuunasin vähän Noshin lippapipo kaavaa. 

Levensin lippaa ja pidensin pipon helmaa, että varmasti ylttää myös korville.

Tilkkupeittoja

Ompelusta jää järjetön määrä pientä kangassilppua,

mistä ei sää ommeltua mitään.

Paitsi tilkkupeittoja!

Toukokuussa tuskailin Esikoisen tilkkupeiton parissa (keltaiset reunat),

oikean värisiä tilkkuja ei meinannut riittää millään.

Olin saanut tarkat ohjeet, mitä peitossa saa olla ja mitä ehdottomasti ei.

Leikkelin pari neidin vanhaa, paljon pidettyä bodyä, jotta tilkut saatiin lopulta riittämään!

Vaaleanpunaisella pohjalla tallustelevat kirkkaanpunaiset tiput on leikelty bodystä, 

jonka banaani ja bataatti tekivät myyntikelvottomaksi.

Kuopus vietti synttäreitään elokuun alussa, 

ja surautin vihdoin valmiiksi 

jo jolulahjaksi aikomani tilkkupeiton.

Tilkut riittivät juuri ja juuri, 

onneksi kesän aikana olin ehtinyt jotain jo surautella ja uusia kankaita silputa.

Tilkkupeittoja ei ole lähiaikoina tulossa lisää,

sen verran on hermoja ja aikaa vievää tuo tilkkujen ompelu.

Silmä tykkää, mutta kärsimätön luonne ei.